Lisää koosteesta
Koska koosteen lähteenä voi olla mikä tahansa sarja, voidaan sitä soveltaa myös merkkijonojen käsittelyyn. Merkkijonon läpikäynnissä poimitaan merkit yksitellen jonosta, suoritetaan nille annettu lauseke ja tallennetaan lopputulos uuden listan alkioksi.
Esimerkiksi
nimi = "Pekka Python"
isot_kirjaimet = [merkki.upper() for merkki in nimi]
print(isot_kirjaimet)
['P', 'E', 'K', 'K', 'A', ' ', 'P', 'Y', 'T', 'H', 'O', 'N']
Huomaa, että lopputuloksena on lista. Jos halutaan muodostaa merkkijonon perusteella uusi merkkijono, voidaan hyödyntää aikaisemmin esiteltyä join-metodia. Metodin avulla voidaan yhdistää listan alkiot merkkijonoksi. Metodi kohdistuu välimerkkiin, jolla alkiot yhdistetään.
Metodi toimii siis esimerkiksi näin:
nimi = "Pekka"
lista = list(nimi)
print(lista)
print("".join(lista))
print(" ".join(lista))
print(",".join(lista))
print(" ja ".join(lista))
['P', 'e', 'k', 'k', 'a'] Pekka P e k k a P,e,k,k,a P ja e ja k ja k ja a
Kun yhdistetään join-metodin koosteeseen, voidaan muodostaa merkkijonosta uusi merkkijono helposti. Tarkastellaan esimerkkiä join-metodin ja koosteen yhdistelmästä, joka muodostaa alkuperäisen merkkijonon pohjalta uuden merkkijonon, jossa on ainoastaan vokaalit:
testijono = "Heippa vaan kaikki, tämä on testi"
vokaalit = [merkki for merkki in testijono if merkki in "aeiouyåäö"]
uusijono = "".join(vokaalit)
print(uusijono)
eiaaaaiiääoei
Esimerkissä on selkeyden vuoksi jaettu kooste ja join-metodin kutsu omille riveilleen, mutta toki ne voi kirjoittaa myös yhdeksi lausekkeeksi:
testijono = "Heippa vaan kaikki, tämä on testi"
vokaalijono = "".join([merkki for merkki in testijono if merkki in "aeiouyåäö"])
print(vokaalijono)
Hyödyntämällä samassa yhteydessä vielä split-metodia, voidaan käsitellä esimerkiksi kokonaisia lauseita tehokkaasti yhdellä lausekkeella. Esimerkissä poistetaan lauseen jokaisesta sanasta ensimmäinen kirjain:
lause = "Vesihiisi se kuulkaa vaan sihisi hississä"
lause_ilman_alkuja = " ".join([sana[1:] for sana in lause.split()])
print(lause_ilman_alkuja)
esihiisi e uulkaa aan ihisi ississä
Käydään läpi tarkemmin mitä koko lausekkeessa tapahtuu:
sana[1:] ottaa osajonon sanasta alkaen toisesta merkistä (eli indeksistä 1)
lause.split() purkaa merkkijonon listaksi annetun välimerkin kohdalta. Kun välimerkkiä ei ole määritelty, käytetään oletuksena tyhjiä välejä
" ".join() yhdistää listan palaset uudeksi jonoksi käyttäen välilyöntiä palojen välissä.
Sama esimerkki perinteisemmällä tavalla näyttäisi esimerkiksi tältä:
lause = "Vesihiisi se kuulkaa vaan sihisi hississä"
sanalista = []
sanat = lause.split()
for sana in sanat:
sana_ilman_alkua = sana[1:]
sanalista.append(sana_ilman_alkua)
lause_ilman_alkuja = " ".join(sanalista)
print(lause_ilman_alkuja)
Omat oliot koosteissa
Joskus omia olioita on näppärä käsitellä tai muodostaa koosteiden avulla. Tarkastellaan seuraavaksi muutamaa esimerkkiä tähän liittyen.
Ensimmäisessä esimerkissä luokka Maa mallintaa yhtä maata asukaslukuineen. Koosteessa poimitaan listalta kaikkien sellaisten maiden nimet, joiden asukasluku on suurempi kuin 5 miljoonaa.
class Maa:
""" Luokka mallintaa yhtä maata asukaslukuineen """
def __init__(self, nimi: str, asukasluku: int):
self.nimi = nimi
self.asukasluku = asukasluku
if __name__ == "__main__":
suomi = Maa("Suomi", 6000000)
malta = Maa("Malta", 500000)
ruotsi = Maa("Ruotsi", 10000000)
islanti = Maa("Islanti", 350000)
maat = [suomi, malta, ruotsi, islanti]
isommat_maat = [maa.nimi for maa in maat if maa.asukasluku > 5000000]
for maa in isommat_maat:
print(maa)
Suomi Ruotsi
Toinen vaihtoehto olisi luoda lista maa-olioista ja tulostaa sen jälkeen nimet. Tämä vaihtoehto olisi järkevämpi, jos maita tarvittaisiin vielä myöhemminkin (tai mikäli haluttaisiin esimerkiksi tarkemmin tarkastella maiden asukaslukuja silmukassa):
if __name__ == "__main__":
suomi = Maa("Suomi", 6000000)
malta = Maa("Malta", 500000)
ruotsi = Maa("Ruotsi", 10000000)
islanti = Maa("Islanti", 350000)
maat = [suomi, malta, ruotsi, islanti]
isommat_maat = [maa for maa in maat if maa.asukasluku > 5000000]
for maa in isommat_maat:
print(maa.nimi)Toisessa esimerkissä luokka Juoksumatka mallintaa yhtä juoksumatkaa nimineen ja pituuksineen. Nyt koosteen avulla luodaan lista Juoksumatka-olioita annettujen pituuksien mukaaan.
Huomaa, että Juoksumatka-luokan konstruktorissa parametrilla nimi on oletusarvo, eikä sitä olioita luodessa esimerkissä erikseen annetakaan:
class Juoksumatka:
""" Luokka mallintaa yhtä n metrin pituista juoksumatkaa """
def __init__(self, matka:int, nimi:str = "ei nimeä"):
self.matka = matka
self.nimi = nimi
def __repr__(self):
return f"{self.matka} m. ({self.nimi})"
if __name__ == "__main__":
pituudet = [100, 200, 1500, 3000, 42195]
matkat = [Juoksumatka(pituus) for pituus in pituudet]
# tulostetaan kaikki
print(matkat)
# Poimitaan yksi listasta ja nimetään se
maraton = matkat[-1] # viimeisenä listassa
maraton.nimi = "Maraton"
# Tulostetaan vielä uudella nimellä
print(matkat)
[100 m. (ei nimeä), 200 m. (ei nimeä), 1500 m. (ei nimeä), 3000 m. (ei nimeä), 42195 m. (ei nimeä)] [100 m. (ei nimeä), 200 m. (ei nimeä), 1500 m. (ei nimeä), 3000 m. (ei nimeä), 42195 m. (Maraton)]
Jos oma luokka on viime kerran esimerkin mukaisesti iteroitava, voidaan sitä käyttää lähteenä listakoosteessa:
class Kirja:
def __init__(self, nimi: str, kirjailija: str, sivuja: int):
self.nimi = nimi
self.kirjailija = kirjailija
self.sivuja = sivuja
class Kirjahylly:
def __init__(self):
self._kirjat = []
def lisaa_kirja(self, kirja: Kirja):
self._kirjat.append(kirja)
# Iteraattorin alustusmetodi
# Tässä tulee alustaa iteroinnissa käytettävä(t) muuttuja(t)
def __iter__(self):
self.n = 0
# Metodi palauttaa viittauksen olioon itseensä, koska
# iteraattori on toteutettu samassa luokassa
return self
# Metodi palauttaa seuraavan alkion
# Jos ei ole enempää alkioita, heitetään tapahtuma
# StopIteration
def __next__(self):
if self.n < len(self._kirjat):
# Poimitaan listasta nykyinen
kirja = self._kirjat[self.n]
# Kasvatetaan laskuria yhdellä
self.n += 1
# ...ja palautetaan
return kirja
else:
# Ei enempää kirjoja
raise StopIteration
# Testataan
if __name__ == "__main__":
k1 = Kirja("Elämäni Pythoniassa", "Pekka Python", 123)
k2 = Kirja("Vanhus ja Java", "Ernest Hemingjava", 204)
k3 = Kirja("C-itsemän veljestä", "Keijo Koodari", 997)
hylly = Kirjahylly()
hylly.lisaa_kirja(k1)
hylly.lisaa_kirja(k2)
hylly.lisaa_kirja(k3)
# Luodaan lista, jossa kaikkien kirjojen nimet
kirjojen_nimet = [kirja.nimi for kirja in hylly]
print(kirjojen_nimet)
Koosteet sanakirjan kanssa
Koosteet toimivat samalla tavalla myös sanakirjan kanssa: jos vaihdetaan hakasulkeet aaltosulkeiksi, syntyy koosteen seurauksena listan sijasta sanakirja. Koska sanakirjan alkio muodostuu kahdesta komponentista - arvosta ja avaimesta, tulee molemmat komponentit antaa myös koostetta luodessa.
Lähteenä voidaan edelleen käyttää mitä tahansa sarjaa, eli esimerkiksi listaa, merkkijonoa, tuplea, sanakirjaa tai omaa iteroinnin toteuttavaa luokkaa.
Esimerkki, joka luo merkkijonon pohjalta sanakirjan, joka sisältää kaikki merkkijonon kirjaimet ja niiden esiintymämäärät:
lause = "Hei kaikki"
merkkimäärät = {kirjain : lause.count(kirjain) for kirjain in lause}
print(merkkimäärät)
{'H': 1, 'e': 1, 'i': 3, ' ': 1, 'k': 3, 'a': 1}
Periaate on siis täsmälleen sama, mutta yksittäisen arvon sijasta annetaan erikseen avain ja arvo. Yleisesti merkittynä siis:
{<avainlauseke> : <arvolauseke> for <alkio> in <sarja>}
Tarkastellaan vielä toisena esimerkkinä ohjelmaa, joka laskee kaikkien listalla olevien positiivisten lukujen kertomat, mutta tällä kertaa sanakirjaan. Luku toimii avaimena ja kertoma arvona:
def kertoma(n: int):
""" Funktio laskee positiivisen luvun n kertoman n! """
k = 1
while n >= 2:
k *= n
n -= 1
return k
if __name__ == "__main__":
lista = [-2, 3, 2, 1, 4, -10, 5, 1, 6]
kertomat = {luku : kertoma(luku) for luku in lista if luku > 0}
print(kertomat)
{3: 6, 2: 2, 1: 1, 4: 24, 5: 120, 6: 720}